-aurinko paistaa ja vettä sataa, taitaa tulla kesä?-

Täälläpäin ei lunta näy melkeinpä enää ollenkaan katukuvassa. Kasoja löytyy sieltä sun täältä, mutta pääpiirteittäin kaikki lumi on sulanut jättäen jälkeensä hiekkaiset ja paikoin jäiset tiet. Tämä vaihe on samalla sekä raivostuttavin että ihastuttavin vuodenaika mielestäni. Raivostuttavin siinä mielessä, että enää ei ole talvi eikä vielä kesäkään. Puut, maa ja jopa taivaskin ovat harmaita. Ihastuttavin taas sen takia, että ilmat alkavat vihdoin lämmetä, joskus saattaa nähdä pilkistyksen aurinkoakin ja kesä on vihdoin tulossa! Olen tänään ollut myös normaalia paremmalla tuulella, johtuisiko tästä lisääntyvästä valon määrästä?

Koin myös täysin uudenlaisen herätyksen omien elintapojeni suhteen, tässä taisi olla se kauan kaivattu motivaatio. Nimittäin pari päivää takaperin sovimme erään ystäväni kanssa kahvitreffit tyylikkääseen kahvilaan, ja pitkästä aikaa halusin laittautua enemmänkin kuin tukka ponnarille ja ulos -meiningillä. Lähdin onnellisena penkomaan vaatekaappiani, ja voi sitä epätoivon määrää! Vaate toisensa perään ei vain sopinut. Ja sopimisella en tarkoita sitä että oli huono vaatepäivä ja mikään ei näyttänyt hyvältä, ei. Vaan kirjaimellisesti ei sopinut. Housujen napit ja vetoketjut eivät menneet kiinni, toiset eivät mahtuneet edes reisistä ylös, paitojen napit ja hihat puristivat. Siinä meinasi vajota epätoivoon. Kyllä, olen koko talven mässäillyt olan takaa, ja kyllä, olen ollut tietoinen lihomisestani. Mutta että näin paljon? Olin aivan shokissa. Siinä tuli se herätys jota on odotettu. Jep, nyt se on todellista, asiaa ei voi enää pudistella poissa silmistä poissa mielestä -taktiikalla yhtään enempää. Talvella todellisuutta on ehkä helpompi paeta paksujen vaatekerroksien alle?

No, nyt kun herätys on tullut, olen hiukan realistisempi sen suhteen miten tästä pitää jatkaa. En valitettavasti ole ollut koskaan dieettaaja -tyyppiä, ja pidemmän päälle en usko sen olevan kovin terveellisiäkään. Minä vain yksinkertaisesti jätän turhat herkut pois ja yritän lisätä mahdollisimman paljon hedelmiä, marjoja ja vihanneksia ruokavalioon. Pienistä muutoksista se on pitkällä aikavälillä kiinni. Myös poissaolollaan loistanut urheilukin olisi tarkoitus ottaa mukaan elämään, tällä kertaa lenkkeilyn merkeissä parina päivänä viikossa. Ylpeänä voin kertoa, että ensimmäinen 45 minuutin kävely/hölkkä lenkki tuli vedettyä juuri tänään! Kävin vieläpä metsässä asti, ja kadun että ei tullut otettua kameraa mukaan. Juuri sulanut metsä vihertävine sammalineen ja siellä täällä loistavine ''jääryppäineen'' jotka eivät ole vielä sulaneet, voi pojat. Ympäröivää hiljaisuutta ei kameralla voi ikuistaa, mutta jokainen varmasti tietää sen tunteen. Ehkä alankin lenkkeilemään metsän innoittamana? Asioita, joista Suomessa eniten nautin. Se, että metsää löytyy aina lähettyviltä, ja jokaisella on oikeus siellä käyskennellä. Koska tällä kertaa ei tullut kuvia otettua, niin tässä muutamia viime vuoden otoksia.

Tuntuu mukavalta että elämä palaa taas raiteilleen, vaikka sen saikin huomata itselleen taas ei-niin-mieluisalla tavalla. Ja niin, mihin vaatteisiin sitten lopulta päädyinkään? Erittäin löysään maksimekkoon (pitkiksien kanssa, tietenkin) ja jakkuun joka (mahtuu) peittää tarpeeksi.