-mukana pelissä jälleen-

Hei taas pitkästä aikaa kaikki elävät olennot ruudun toisella puolella! Olen viimeksi kirjoitellut yli kaksi kuukautta sitten, ennen kuin lähdin reissuun Turkkiin. No, tässä välissä on ehtinyt tapahtua vaikka mitä, jonka takia päätin että blogi saa nyt odottaa kunnes aallot meressä hiukan laantuvat ja on aikaa ankkuroida taas uusia tekstejä kirjoittamaan. Käytän tässä kuvituksena kuvia Suomen kotipihasta, koska haluan säästää Turkki-kuvat myöhempiin postauksiin.

Niin kuin aikaisemminkin olen ehtinyt kertomaan niin opiskelupaikkaahan ei nyt sitten minulle yliopistosta irronnut. Sen jälkeen kun tulokset julkistettiin, alkoi kuumeinen pohtiminen siitä mitä seuraavana vuonna tulen tekemään. Töissä en halunnut jatkaa, koska vaikka työ olikin ihan mukavaa ja töitä ei ole helppo löytää näinä aikoina, se ei kuitenkaan ollut se juttu mitä haluan tehdä lopun ikääni. En siis halunnut tuhlata yhtä vuotta elämästäni ja myöhemmin sitten katua sitä etten tehnyt mitään. Niinpä irtisanoin itseni töistä 1.9 alkaen eli olen ollut nyt hyvää vauhtia melkein viikon työttömänä. Vaikka ajatus aluksi hiukan ahdistikin, on itse asiassa aika mukavaa että ei ole enää päivittäin paikkaa jossa on pakko olla tietyin kellonajoin, eikä tiedä mitä tekee ensi tai sitä seuraavassa kuussa.

Kolmen viikon lomani Turkissa sujui todella hyvin. Ensimmäisenä viikkona oli bayram, jolloin juhlistettiin ramadanin loppumista. Täksi ajaksi menimme isäni kotikylään jossa olen viimeksi vieraillut varmaan 10 -vuotiaana. Oli todella mukavaa päästä näkemään sukulaisia joita ei ole pitkään aikaan nähnyt ja kierrellä katuja joista koko suku on lähtöisin. Toisen viikon vietin kokonaan Istanbulissa, jolloin tuli kierreltyä koko vuoden edestä kaikki mahdolliset nähtävyydet ja kadut ja kujat. Kolmannen ja viimeisen viikkoni taas vietin Fethiyessä paremman puoliskoni luona. Kaiken kaikkiaan matka oli hyvin onnistunut, ja tulenkin kertomaan retkestä tarkemmin erillisissä postauksissa.

Tuon matkan aikana kuitenkin vahvistui yksi päätös yli muiden. Tulen viettämään seuraavan vuoden Turkissa, vaihdellen Istanbulissa ja Fethiyessä. Tarkoitus olisi lähteä tämän kuun 12. päivä, koska tuttavallani on häät 14. päivä joihin olen luvannut osallistua. Lähtöön on siis enää viikko aikaa, ja aijonkin käyttää tämän viikon hyvin hyödyksi Suomea hyvästellen. Tervetuloa siis kaikki seuraamaan vuottani Turkissa, saa nähdä minne kaikkialle tieni johtaa. Nyt kuitenkin kirjoittelen postaukset vielä kuukauden takaisesta Turkin matkastani ja viimeisistä päivistä Suomessa. Yritän tässä myös par'aikaa muokata blogin ulkoasua hiukan, joten älkää ihmetelkö jos kaikki näyttävät olevan päin prinkkalaa. Hasta la vista!